Wikipedia

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kaipaa yleistä muokkausta tietosanakirja-artikkeliksi

Artikulaatiotyö-käsitteen on alun perin ottanut käyttöön yhdysvaltalainen sosiologi Anselm Strauss (1985) tutkiessaan työtä eri osastoilla useissa San Franciscon sairaaloissa. Tämän tutkimusraportin mukaan työ koostuu useista työlinjoista, jotka sisältävät tehtäväklustereita, mitkä mahdollistavat työn tekemisen tarkoitetulla tavalla. Sekä työlinjat että tehtävät vaativat kuitenkin koordinointia, koska haluttu lopputulos ei synny ilman järjestelyjä tai aikataulutusta, jotka Strauss (1985) määrittää tutkimusraportissaan artikulaatiotyöksi.

Vakuutusyhtiön toimistotyön tutkimuksessa Gerson & Star (1986) kirjoittavat, että artikulaatiotyö käsittää kaikki tarvittavat askeleet, jotka liittyvät kokoontumiseen, järjestelyyn, tarkkailuun sekä koordinointiin työn suorittamiseksi.

Schmidt & Bannon (1992) nostavat esiin artikulaatiotyön merkityksen sekä tieteellisenä tutkimusalueena CSCW:ssä että CSCW järjestelmien suunnittelussa. CSCW:n tutkimusalueena artikulaatiotyö ei 90-luvun alkuun mennessä ollut keskeisellä sijalla johtuen kesken olevasta CSCW:n kehitysprosessista ja näin ollen tieteenalueen epätarkasta määrityksestä. Schmidt et al. (1992) mukaan CSCW:n tutkimusalutta pitäisi laajentaa kollaboratiivisen työn vaatimusten tukemiseen ryhmille tarjottavan tietokonetuen lisäksi. Kollaboratiivinen työ on työtä, jossa työntekijöillä on keskinäinen riippuvuus työstään, minkä vuoksi heidän on tehtävä yhteistyötä saadakseen työnsä tehdyksi. Juuri tästä keskinäisestä riippuvuudesta johtuen, mihin tahansa kollaboratiiviseen työhön liittyy useita ns. epäoleellisia neuvottelun ja kontrolloinnin aktiviteetteja yhteistyön onnistumiseksi. Nämä epäoleelliset aktiviteetit käsittävät työtehtävien osittamisen eri työntekijöille sekä tehtävien antamisen yksittäisten työntekijöiden suoritettaviksi. Epäoleellisia nämä tehtävät ovat sen vuoksi, että ne eivät suoraan liity itse päätyöhön, tuotteen tai palvelun valmistamiseen, mutta ovat kuitenkin merkittävästi vaikuttamassa päätyön aikaan saamisessa ja edellyttävät artikulaatiotyötä. (Schmidt et al. 1992.)

[muokkaa] Lähteet

• Gerson E & Star S.L. 1986. Analysing Due Process in the Workplace. ACM Transactions on Information Systems (TOIS),Volume 4 Issue 3
• Schmidt K& Bannon L.. Taking CSCW Seriously: Supporting Articulation Work. Computer Supported Cooperative Work. Vol 1. No 1-2/March. 1992
• Strauss A. 1985. Social organization of medical work. University of Chicago Press: Chicago