Asemasota
Wikipedia
Asemasota on sotatilanne, jossa rintamalinjat pysyvät pitkään paikallaan. Jos tapahtuu hyökkäys puolin tai toisin, se usein torjutaan. Usein asemasodassa molemmat taistelevat armeijat kaivautuvat juoksuhautoihinsa. Asemasota on monesti silti suuria tappioita aiheuttavaa, sillä molemmat osapuolet yrittävät murtaa asemasotaan liittyvän "pattitilanteen". Asemasotaa käytiin länsirintamalla ensimmäisessä maailmansodassa, jatkosodassa ja Irakin ja Iranin sodassa.
Ympärysvaltojen kaameat miestappiot ensimmäisessä maailmansodassa johtuivat kenraalien kyvyttömyydestä johtaa miljoona -armeijoita, lisäksi puolustustusaseet (konekivääri, tykistö ja sen käyttö, piikkilangat) olivat kehittyneet hyökkäysaseita nopeammin. Ensimmäisten, alkeellisten, panssarivaunujen, vuonna 1916 tuomaa etua britit eivät osanneet hyödyntää 26 vuoteen.
| Aikakaudet | Sotatoimialueet | Aseet | Sodankäynnin tasot | Taistelevat aselajit | Tukevat aselajit | Luetteloita |
