Wikipedia

Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Esseemäistä tekstiä

Tätä artikkelia on ehdotettu yhdistettäväksi artikkeliin Autismin kirjo. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla.

Autismin kirjon ihmisillä on monia vahvuuksia. Kukin yksilö on erilainen ominen heikkouksineen ja vahvuuksineen. Kasvatuksessa ja koulutuksessa nämä persoonalliset vahvuudet ovat avainasemassa.

[muokkaa] Tasapainon löytyminen

Autismin piirteitä kuvataan lähinnä käyttäytymisen perusteella. Käyttäytyminen sinänsä ei kuitenkaan anna yhteistä selitysmallia autismin kirjon vaikeuksille. Yhteistä autismin kirjon piirteille sen sijaan on vaikeus tulla toimeen avoimissa järjestelmissä. Tämä näkyy aiemmin mainitussa ajankäytön suunnittelun vaikeudessa sekä neurologian tasolla aivojen poikkeavassa toiminnassa. Autismin kirjon ongelmat näkyvät taitojen ja kykyjen epätasapainona. Joillakin alueilla autismi voi näkyä lähes kehitysvammana. Toisilla alueilla lapsi näyttää aivan normaalilta. Lapsen kyvyt vaihtelevat jopa ympäristöstä riippuen. Kotona lapsi voi olla aivan saamaton, mutta voi olla, että koulussa ei tuota saamattomuutta näy. Autismi on neurologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa sosiaalisen kanssakäymisen perusmekanismeihin. Autismin ongelmat alkavat varhain ja jatkuvat koko elämän näkyen sosiaalisen vuorovaikutuksen monilla tasoilla riippumatta älykkyydestä ja kielen hallinnasta. Autistista ihmistä ei pitäisi nähdä oireittensa summana, tai laitosasiakkaana. hän on kansalainen siinä kuin muutkin oma persoonallisuutensa tunteineen ja vaikeuksineen. Nuori pitää kasvattaa itsenäisyyteen eikä riippuvuuteen. Kaikkea ei pidä antaa hänelle liian valmiina. Hänelle pitää antaa sopivasti yrittämisen kokemuksia ja onnistumisen iloa. Täytyy löytää sopiva tuen määrä – tasapaino liian pienen tuen ja liian suuren tuen väliltä. Tukea pitää tarjota riittävästi, muttei liikaa. Liiallinen tai liian pieni tuki voi aiheuttaa haastavaa käytöstä. ^[1] .

[muokkaa] Kielten oppiminen

Vähän on sanottu siitä suhteessa vieraitten kielten tai toisen kielen oppimiseen. Kuitenkin miljoonat perheet joutuvat miettimään, minkä kielen opettavat lapselleen toisena kielenä. Pitäisikö lapselle opettaa maan toinen virallinen kieli vai kotikieli. Lapsi voi oppia toisen kielen ja se on hyödyllinen hänelleViestintä ja kieli ovat monimutkaisia kykyjä jotka saattavat olla vakavasti rajallisia erityisesti niillä autistisilla henkilöillä, joilla on kehityksellisiä viivästymiä. Mutta viestinnän alueella löytyy myös vahvuuksia. Kolmen viime vuosikymmenen aikana erilaiset kuvalliset ja manuaaliset viestinnän sosiaaliset ja kielelliset tukimuodot ovat kehittyneet. Tuloksena on ollut sosiaalisen toiminnan paraneminen ja haastavan käyttäytymisen väheneminen. Toimet, joilla tuloksiin on päästy vaihtelevat melkoisesti. Vaikka paljonkin on tutkittu autismin kirjon vaikutuksista äidinkielen oppimiseen ja kommunikaatioon ^[2] .

[muokkaa] Luova toiminta

Luovan ajattelun puutteita pidetään usein autismin kirjon piirteenä. Kuitenkin eri ihmisillä luovuus vaihtelee. Runot antavat tilaisuuden tutkia itsetietoisuutta ja kuvittelukykyä. Ilona Roth (2007) kertoo tutkimuksessaan, että runot antavat mahdollisuuden ymmärtää autismin kirjon ihmisten kieltä, itsetietoisuutta ja luovuutta. Muodollisia kirjallisia menetelmiä, kuten rytmiä autismin kirjon runoilijat käyttivät yhtä paljon kuin muutkin, alkusoinnun käyttö oli huomattavasti vähäisempää. Metaforien käyttö ei eronnut muista runoilijoista. Tosin he tutkimuksen mukaan suosivat, tietynlaisia metaforalajeja, ja käyttivät huomattavasti vähemmän similejä. Autismin spektrin runous heijasti korostuneesti henkilökohtaista näkökulmaa, merkittävän paljon omaan kokemukseen liittyviä teemoja, omaelämänkerrallista ääntä ja omakohtaista mielentilaa, kieltä ja ajattelua. Tämä osoittaa kykyä kielelliseen kuvitteelliseen ilmaisuun ja korkeaan itsetietoisuuteen. Tämä tutkimus osoittaa, että autismin spektrin ihmisiltä ei puutu itseymmärrystä tai luovuutta ^[3] . Eräskin autismin kirjon tyttö on harvinaisen lahjakas kertoja. Hän käyttää tarinoita ilmaistakseen tunteitaan. Vaikka useimmat teini-ikäisistä suosivat visuaalista kerrontaa, osa heistä osoittaa vahvaa verbaalista lahjakkuutta ja käyttää kerrontaa viestintämuotonaan. Teini-ikäiset, autismin kirjon nuoret ovat hyvin erilaisia viestintätaidoiltaan ja taipumuksiltaan. Visuaalisesti orientoituneet suosivat fiktiota ja kerronnallisesti orientoituneet suosivat verbaalista viestintää. Näitä viestinnällisiä taipumuksia voidaan hyödyntää myös heidän kuntoutuksessaan ^[4] .

[muokkaa] Rutiinit ja rakenteet

Sosiaalisten taitojen puutteesta huolimatta autistiselle henkilölle tutut rutiinit merkitsevät turvallisuutta. Työpaikka tuo hänelle struktuuria elämään. Opittuaan työelämän säännöt hän on usein säännöllinen ja uskollinen työntekijä. Hän huolehtii mielellään siitä, että muutkin työntekijät noudattavat sovittuja pelisääntöjä. Vaikka hänelle voi olla vaikeaa ryhmätyöt, koneitten kanssa on helpompi tulla toimeen. Yksityiskohtien havaitseminen on usein tarkkaa. Häntä saattaa kiinnostaa kuviot, muodot, numerot, kirjaimet ja listat. Hän viihtyy tehtävissä, jotka vaatii tarkkuutta, toistoa ja taiteellista silmää. Autistin kirjon ihminen kiinnittää usein huomionsa asioihin, joita muut eivät huomaa. Käsitys olennaisesta poikkeaa muista. Tämä tuo uusia näkökulmia ja auttaa muitakin näkemään asioita uudessa valossa. Hänen mielenkiintoaan voidaan hyödyntää vaikkapa laatutyössä ja tarkistustehtävissä. Henkilöä kiinnostavat pienet, kompleksit tai abstraktit systeemit. Systemaattiset kokonaisuudet ovat hänen alaansa. Hän lajittelee ja ryhmittelee mielellään kiinnostuksensa kohteet. Siivous, arkistointi ja järjestelytehtävät voivat olla hänelle mielenkiintoisempia kuin muille. Hän pyrkii tilanteiden hallintaan ja välttää epävarmuutta. Hän suunnittelee mielellään esimerkiksi yhteisiä aikatauluja ja seuraa niiden toteutumista. Autismin spektrin ihmisiä toimiikin usein tietokonealan tehtävissä ^[5] .

[muokkaa] Haastava käytös

Haastavan käytöksen hallinta on tärkeää, jotta voidaan luoda optimaaliset olosuhteet oppimiselle. Kokemus on osoittanut, että aistiherkkyyksien huomioimisella voidaan estää haastavaa käytöstä. Herkkyys äänille, hajuille, mauille sekä kosketukselle jopa katsekontaktille aiheuttaa kiihtymystä. Ennakointi on tärkeintä. Kouluttajien autoritäärinen asenne ja fyysiset toimet vain lisäävät haastavaa käytöstä. Rankaisuun perustuvia työtapoja välttämällä ehkäistään kiihtymystä aiheuttavia tilanteita. Vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät, tasa-arvoinen suhde ja yksilöllisten aistiherkkyyksien huomioiminen on tuottanut hyviä tuloksia^[6]. Haastavan käytöksen vakavin seuraus on elämänlaadun huononeminen. Positiivisen tuen ensimmäinen askel on selvittää käytöksen syy ja kiinnittää huomiota etenkin elämän laatuun^[7].

[muokkaa] Osallistuva päätöksenteko

Osallistuminen omaa elämää koskevaan päätöksentekoon vähentää itsenäiseen elämään harjoittelevien nuorten haastavaa käytöstä. Autismin kirjon ihmisille on tärkeää tietää, mitä on tulossa. Säännöllisissä tapaamisissa varmistetaan että, opiskelijat pystyvät seuraamaan opetussuunnitelman toteumista ja pääsevät itse osallistumaan päätöksen tekoon. Molemminpuolinen tiedonkulku ja yhtenäiset työtavat parantaa opiskelijain ja henkilökunnan luottamusta. Yhtenäiset linjaukset helpottavat opiskelijoita sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin ^[8] .

Myös ajan tajuun liittyvät ongelmat voivat aiheuttaa haastavaa käytöstä. Ne muistuttavat vaikeuksia, joita maatalouskulttuurissa kasvaneilla ihmisillä on totutellessaan tiukkaan aikataulujen rajoittamaan länsimaiseen kaupunkikulttuuriin. Autistinen ihminen ymmärtää ajankulun helpommin vuorokaudenaikojen vaihteluna kuin kellonajoista. Tämän takia ohjeet ja aikataulut tulisi liittää vuorokauden ja vuodenaikojen vaihteluun. Autismin kirjon ihmisen on vaikea ymmärtää toisen henkilön aikeita yhdistyneenä heikkoon ajantajuun aiheuttaa monenlaisia väärinkäsityksiä varsinkin ihmisille, jotka eivät tunne häntä. Ohjeet ja aikataulutus pitäisi antaa mahdollisimman konkreettisesti, näyttää ja varmistaa, että asia on ymmärretty seuraamalla oppijaa, että hän toimii ohjeitten mukaan ^[9] .

[muokkaa] Ajanhallinta

Koska autistisen ihmisen ajanhallinta ja oman elämän organisointi on usein vaikeaa, tarvitaan tiettyjä kehyksiä heidän arkeensa. Koulunkäynti ja työ antaa valmiin kehyksen. Mutta sitä tarvitaan myös vapaa-aikaan. Ajan käyttöä on vaikea jäsentää ilman selkeää ohjelmaa. Vapaa-aika merkitsee autismin kirjon nuorelle usein ikävystyttävää aikaa, kun ei ole mitään tekemistä. Itse sitä tekemistä on niin vaikea järjestää Nuoret hyötyivät suunnitelluista aktiviteeteista myös kouluajan ulkopuolella. Osallistuminen ja kulttuurillinen inkluusio määräävät tavalla tai toisella, mitä ihmiset tekevät tai eivät tee. Seuraamalla näitä toimintoja, voi antaa meille tietoa nuorten sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja kulttuuriarvoista. Autismin kirjon nuoren sosiaalinen inkluusio vaatii vapaa-ajan ohjelman suunnittelua. Koulujen kerhotoiminta voisi tukea tällaista kehitystä. Ennen ammatillisissakin oppilaitoksissa oli vapaa-ajan kerhotoimintaa. Nyt se on monissa paikoissa täysin nuoren oman harrastuksen varassa ^[10] .

[muokkaa] Katso myös

• Haastava käytös
• Katse opiskelijan ohjauksessa
• Tuomas Alatalo

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ Lawson J. (2007) Towards a unifying conception of autism
2. ↑ Besnard C. (2007) Can asperger syndrome children learn foreign languages and become bilingual? strengths, challenges, and positive outcomes
3. ↑ Roth I. (2007). Creativity on the autism spectrum: a study of poetry.
4. ↑ Waligórska A. (2007) Differences in narrative skills of teenagers with asperger’s syndrome and its potential impact on therapy.
5. ↑ Tréhin P. (2007) A different view of autism: competences and potentials alongside disabilities
6. ↑ McDonnell 2007
7. ↑ Willaye E. 2007
8. ↑ Rigg M. (2007) Challenging behaviour: developing a behaviour support policy for students with asperger syndrome in a residential specialist school
9. ↑ Sizoo B. (2007) Facing reality; neurobiological and neurophenomenological correlates of impaired visual intersubjective perception in autism
10. ↑ Tellevik J. M. (2007) Participation in activities for children and youth with and without asperger syndrome in mainstream schools