Wikipedia

BKT henkeä kohti maailman maissa (2008)

Bruttokansantuote (BKT) on kokonaistuotannon mitta kansantaloudessa. Sille on useita eri laskutapoja, mutta lopputulos on kaikissa sama. Se tarkoittaa jossain maassa toimivien tuotantoyksiköiden (esim. tehtaiden) tiettynä ajanjaksona tuottamien lopputuotteiden summaa rahassa. Tavaroiden lisäksi siihen sisältyvät palvelut. BKT voidaan saada myös laskemalla yhteen kotimaisten yksiköiden saamat tuotannontekijätulot eli mm. palkat ja yrittäjätulot. Tavallisimmin bruttokansantuotteen määrällä tarkoitetaan vuotuista kokonaistuotantoa, joka lasketaan ja tilastoidaan kalenterivuosittain.

Koska elinkustannukset vaihtelevat maiden välillä, käytetään maiden välisessä vertailussa tavallisesti ostovoimakorjattua bruttokansantuotetta, jossa kunkin maan hintataso otetaan huomioon ostovoimapariteetin avulla.

Kansalaisten elintason kuvaamiseen on kehitetty myös vaihtoehtoisia menetelmiä. Tunnetuin näistä on YK:n kehittämä inhimillisen kehityksen indeksi, HDI. Sen osia ovat ostovoimakorjattu BKT, koulutustaso sekä odotettavissa oleva elinikä, jolla kuvataan kansalaisten terveydentilaa.

[muokkaa] Kritiikki

Bruttokansantuotteeseen ei sisälly tuotantorajojen ulkopuolelle määritelty kotityö. Harmaa ja laiton talous sisältyvät BKT:seen, joskin niiden mittaamisessa saattaa olla vaikeuksia. BKT:tä käytetään usein maan elintason kehityksen mittarina, vaikka se itse asiassa mittaa vain yhtä elintason osatekijää.^[1]

Bruttokansantuotteen käyttämistä elintason mittarina on kritisoitu, koska se ei ota huomioon esimerkiksi luonnonvarojen kulumista tai saastumista. BKT:n ulkopuolelle jää myös markkinoiden ulkopuolella tapahtuva kotityö. Lisäksi BKT:ta saattaa kasvattaa sellainenkin tuotanto, joka ei ehkä suoranaisesti tue kansalaisten hyvinvointia. Tällaista ovat muiden muassa aseteollisuus ja terveydenhuolto; se, että terveydenhuollon budjetti on suuri, ei välttämättä tarkoita korkeampaa hyvinvointia. Toisaalta myös luontaistalous, rikollisuus, korruptio ja kansalaisten subjektiivinen onnellisuus jäävät huomioimatta BKT-mittauksissa. BKT-mittarin perusmuodosta on kehitetty myös näitä tekijöitä huomioon ottavia vaihtoehtoja, mutta muun muassa luonnon saastumisen kustannusvaikutusta on hyvin vaikea arvioida. Vakavana puutteena pidetään myös sitä, ettei tulonjakoa oteta huomioon: BKT henkilöä kohti mittaa keskimääräisiä tuloja, ei sitä, kuinka ne ovat jakautuneet.^[1]

Bruttokansantuote itsessään ei ota huomioon, että valuuttakurssien vaihtelut muuttavat talouksien suhteellista kokoa, eikä se myöskään huomioi eri hintatasoa eri maissa.^[1]

[muokkaa] Katso myös

• Kansantulo
• Vihreä bruttokansantuote
• Luettelo valtioista bruttokansantuotteen mukaan
• Luettelo valtioista bruttokansantuotteen henkilöä kohti mukaan
• Luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan

[muokkaa] Viitteet