Eläinrata

Wikipedia

Eläinrata.

Eläinrata on astrologiassa ja tähtitieteessä maapallon ratatasoa eli ekliptikaa tähtitaivaalla ympäröivä vyöhyke, jonka alueella Aurinko, Kuu ja aurinkokunnan planeetat näennäisesti liikkuvat Maasta katsottuna. Eläinradan tähdistöt muodostavat astrologian horoskooppimerkit.

Eläinradan keskiviiva eli ekliptika on taivaan päivantasaajaa eli ekvaattoria vastaan noin 23,5 asteen kulmassa, joka vastaa maan akselin kaltevuutta. Näin eläinrata ulottuu sekä eteläiselle että pohjoiselle taivaan pallonpuoliskolle.

Eläinrata jaetaan vanhastaan kahteentoista yhtä suureen osaan, ns. eläinradan merkkeihin, jotka vastaavat 30 asteen kaaria ekliptikalla. Merkkijakoa ei nykyisin enää juuri käytetä tähtitieteellisissä yhteyksissä, mutta astrologisissa käsityksissä sillä on keskeinen merkitys. Eläinradan merkeillä on seuraavat vanhat nimet ja symbolit:

– Oinas (Aries),
– Härkä (Taurus),
– Kaksoset (Gemini),
– Krapu (Cancer),
– Leijona (Leo),
– Neitsyt (Virgo),
– Vaaka (Libra),
– Skorpioni (Scorpius),
– Jousimies (Sagittarius),
– Kauris (Capricornius),
– Vesimies (Aquarius),
– Kalat (Pisces).

Eläinradan merkit on määritelty siten, että Oinaan merkki alkaa kevättasauspisteestä. Merkit ovat saaneet nimensä tähdistöjen mukaan, jotka noin 2000 vuota sitten sattuivat suunnilleen yhteen samannimisen merkin kanssa. Nykyään prekession vuoksi merkit ja samannimiset tähdistöt eivät enää vastaa toisiaan vaan ne ovat siirtyneet noin 30 astetta siten, että nykyisin Oinaan merkki vastaa suunnilleen Kalojen tähdistöä, Härän merkki Oinaan tähdistöä jne. Lisäksi tähdistöjen rajat on nykyisin määritelty siten, että ekliptika kulkee myös Käärmeenkantajan tähdistön kautta, joka sijaitsee Skorpionin ja Jousimiehen tähdistöjen välissä.

[muokkaa] Historia

Kuten muutkin tähdistöt, myös eläinradan tähdistöt ovat saaneet nimensä kirkkaimpien niiden alueella olevien tähtien muodostamista kuvioista, joiden on ajateltu muistuttavan jotain esinettä, ihmistä tai eläintä. Eläinrata tunnettiin jo yli 2000 vuotta ennen ajanlaskun alkua Mesopotamiassa, missä se toimi symbolisena kalenterina, kun huomattiin, että tietyt vuosittaiset tapahtumat liittyivät auringon sijaintiin taivaalla.

Mesopotamiasta eläinradan tuntemus siirtyi Kreikkaan ja sitten Egyptiin, missä 100-luvulla eaa. tähtitieteilijä Ptolemaios määritteli nykyisin tuntemamme horoskooppimerkit.

[muokkaa] Astrologia

Eläinrata on yksi astrologian peruskäsitteistä. Länsimaisessa astrologiassa se jaetaan kahteentoista tasan 30 asteen levyiseen vyöhykkeeseen, joista jokainen edustaa yhtä horoskooppimerkkiä. Vyöhykkeet eivät ole kovin kiinteästi yhteydessä niitä vastaavien tähdistöjen todelliseen sijaintiin, sillä vyöhykkeiden paikat ovat peräisin ajalta noin 600 eaa., ja koska eläinradalla olevien tähdistöjen leveys vaihtelee. Maan prekession (akselin hitaan huojumisliikkeen) takia tähdistöt ovat siirtyneet lähes 30 astetta silloisilta paikoiltaan. Sideerisessa astrologiassa merkit on pyritty siirtämään lähelle samannimisten tähdistöjen nykyisiä paikkoja.

Henkilön horoskooppi määräytyy sen mukaan, missä tähdistössä aurinko astrologisten rajojen mukaan sijaitsi henkilön syntyessä. Myös planeettojen sijainnin katsotaan astrologiassa vaikuttavan esimerkiksi henkilön persoonallisuuteen ja tulevaisuuteen.

[muokkaa] Tähtitiede

Tähtitieteessä yleisin määritelmä eläinradalle on noin 8 asteen päähän ekliptikan molemmin puolin ulottuva vyöhyke, jonka leveys perustuu siihen, että planeetat, kaltevista ratatasoistaan johtuen, eivät kulje täsmälleen ekliptikaa pitkin. Eläinradan tuntemisesta on etenkin harrastelijatähtitieteilijöille se hyöty, että sen ulkopuolella oleva kirkas kohde ei voi olla planeetta.

Vuonna 1929 Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni IAU määritteli tähdistöjen viralliset rajat. Samalla osa Käärmeenkantajan tähdistöä tuli eläinradan alueelle. Aurinko on tämän tähdistön alueella 30. marraskuuta – 17. joulukuuta. Nykyisten tähdistörajojen mukaan Skorpioni on eläinradalla vain 7 asteen, mutta Neitsyt peräti 44 asteen levyinen.