Eläinratavalo
Wikipedia
Eläinratavalo on tähtitieteen ilmiö, jossa Aurinkokunnan tasolla eli ekliptikalla olevat lukemattomat planeettainväliset pölyhiukkaset heijastavat auringonvaloa. Ilmiö on havaittavissa auringonlaskun jälkeen tai juuri ennen auringonnousua, jolloin se näkyy horisontista ekliptikaa pitkin nousevana kolmionmuotoisena kajona. Eläinratavalon näkymisen edellytyksenä on, että ekliptika sijaitsee mahdollisimman kohtisuoraan horisonttiin nähden; siten se on erittäin huonosti havaittavissa Suomen pohjoisilta leveysasteilta, missä ekliptika muodostaa maksimissaankin vain 50 asteen kulman horisonttia vasten. Tällöin aurinko laskee niin loivassa kulmassa, että heikko kajo sekoittuu horisontin hämärään. Skotlannista ja Saksasta ilmiö on jo kohtalaisen hyvin havaittavissa. Ihanteellinen tilanne on Kauriin ja Kravun kääntöpiirin välisellä alueella, missä kulma on ajoittain tasan 90 astetta.
Suurin osa säteilyä heijastavista pölyhiukkasista on läpimitaltaan 10–30 mikrometriä (millimetrin tuhannesosaa). Hiukkasten lämpötila on noin 150 kelvinastetta. 20 mikrometrin infrapuna-alueella eläinratavalo säteilee vain 0,0001 kertaa niin paljon kuin Auringon pinta. Myös muilla tähdillä lienee eläinratavalopölyä, jota ei kuitenkaan toistaiseksi kyetä havaitsemaan.