Wikipedia

Ennätys tarkoittaa lajissaan äärimmäistä, usein erityisesti tavoiteltua tulosta tai muuta, mitattavissa tai muutoin vertailtavissa olevaa arvoa. Ennätyksiä voidaan saavuttaa eri urheilulajeissa, mutta myös muunlaisessa toiminnassa (kuten tuotantoennätys) tai niitä voidaan rekisteröidä tapahtuvista ilmiöistä (kuten lämpöennätys). Suomen kielen sana ennätys liittyy ehtimistä tarkoittavaan verbiin ennättää ja tarkoittaa tulosta tai saavutusta.^[1]

Ennätys liittyy joko havaittuun tämänhetkiseen ääriarvoon tai ennalta asetetun tavoitteen saavuttamiseen tai ohittamiseen. Ennätyksellä on usein myös joko paikallinen (esimerkiksi Suomen ennätys) tai ajallinen (kuten kuluvan vuoden ennätystulos, kesän lämpöennätys) rajaus. Laajin yleensä käytetty rajaus on maailmanennätys, joka on tietenkin laajin mahdollinen vain maapallolle rajoittuvissa ilmiöissä. Esimerkiksi "planeettojen koon maailmanennätyksestä" puhuminen ei olisi mielekästä.

Ennätyksen käsitettä on laajentanut Guinnessin ennätysten kirja, jossa julkaistaan tiettyjen periaatteiden mukaan saavutettuja äärimmäisiä tuloksia mitä erilaisimmissa "lajeissa".

[muokkaa] Katso myös

• Tuotantoennätys

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ Nykysuomen sanakirja 1967, artikkelit ennättää ja ennätys