Hallstattin kulttuuri
Wikipedia
Hallstattin kulttuuri on vanha rautakautinen eurooppalainen kulttuuri vuosilta 1200—500 eaa. Hallstattin ihmiset tai ainakin osa heistä olivat varhaisia kelttejä. Kulttuurin asuttama alue Itävallassa tuli arkeologisesti tunnetuksi hautalöydöistä 1800-luvulla. Kulttuurin ajallinen seuraaja on La Tènen kulttuuri. Hallstatt on osavaltio Keski-Itävallassa.
Hallstattin alueella oli suolakaivoksia, joissa työskenteli orjia. Noin 25% Hallstattiin haudoista sisältää aseita. Haudat ovat suureksi osaksi vuosilta 700—500 eaa., jolloin päälliköiden asema Hallstattin kulttuurin alueen päällikkökunnissa nousi huippuunsa. Hautalöydöt kertovat huomattavista varallisuus- ym. eroista eri ihmisten välillä. Yhteiskunta oli kerrostunut jyrkkärajaisiin ryhmiin. Hallsttatin kulttuuri hiipui, kun Salzburgin lähellä avattiin uusi suolakaivos, josta suolaa löytyi helpommin.
[muokkaa] Hallstattin edeltäjät
Kelttien varhaisvaiheet liittyvät pronssikauteen Euroopassa. Myös pronssikautiset yhteiskunnat olivat voimakkasti kerrostuneita. Vasarakirveskulttuurin ja kellopikarikulttuurin yhdistyessä syntyi Únêtice-kulttuuri, jota seurasi Tumulus-kulttuuri. Tumulukset (tumuli) ovat kumpuhautoja joihin mm. etruskit hautasivat vainajansa. Uneticen kulttuuri levisi Euroopassa noin 2000—1500 eaa. Tumulus-kulttuuri seurasi noin 1500 eaa. Kelttien tavoin se pyrki kontrolloimaan alueen kautta kulkevia kauppateitä. Tumuluskulttuuri päättyi noin 1200 eaa., jolloin Lähi-Idässäkin tapahtui suuria kansainvaelluksia.
[muokkaa] Hallstattin vaiheet
- Hallstatt A ja B n. 1200-800 eaa. myöhäispronssikausi
- Hallstatt C n. 800-600 eaa. varhainen rautakausi
- Hallstatt D n. 600-500 eaa. lukuisia Hallstatt-hautoja
- 500-400 Hallstatt hiipuu
- Hallstatt-kulttuurille nimensä antanut löytöpaikka tuhoutuu maanvyöryssä noin 400-500 eaa.
Hallstatt C-kaudella vuoden 800 jälkeen havaitaan mäkilinnoituksia ja soturiylimystön nousu sekä kaupan volyymin kasvu. Tämän täytyy merkitä kelttien voimistumista.
