Heuristiikka
Wikipedia
Heuristiikka on löytämisen ja keksimisen tiedettä ja taidetta. Sana tulee kreikan kielen ilmaisusta heureka, "löysin".
Heuristiikka on myös epäformaali menetelmä ongelmanratkaisuun. Sitä käytetään metodina joka nopeasti johtaa yleensä rittävän lähelle parasta mahdollista lopputulosta, Heuristiikkaa ovat peukalosäännöt, akateemiset arvaukset, intuitiiviset päätökset tai maalaisjärki. Kyseessä on valmiiden, etukäteen mietittyjen tai hankittujen ratkaisumallien soveltaminen ongelmanratkaisussa, sekä tietokoneohjelmissa, että ihmisten päässä. Yksinkertainen esimerkki heuristiikasta "yritys ja erehdys". Kun valitaan ruuvia laatikosta polkupyöräremontissa, lähinnä sopivimman valintaan ei käytetä mittareita eikä lajittelua, vaan kokeillaan parhaalta näyttävää vaihtoehtoa ja tarvittaessa uusitaan yritys.
Yleisiä heuristiikkoja ovat (Pólya, 1948)
- Yritys ja erehdys
- Systemaattinen vaihtoehtojen listaus
- Erikoistapauksien kokeileminen
- Ongelman variointi (helpomman ongelman ratkaiseminen, ongelman jonkin osan muuttaminen, ongelman yleistäminen)
- ‘Takaperin’ ajattelu
Heuristiikkaa käytetään esimerkiksi:
- Tunkeilijan havaitsemisjärjestelmissä etsimään poikkeuksia tietoliikenteessä
- Tekoäly/Asiantuntijajärjestelmissä tietokoneessa
- Prospektiteorian mukaan inhimillisessä päätöksenteossa epävarmuuden vallitessa
- Tietokoneohjelmien käyttöliittymien arvionnissa (esimerkiksi Jakob Nielsenin kuuluisat kymmenen sääntöä) [1]
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Nielsen, J.: Ten Usability Heuristics 1994. Viitattu 7.7.2008. (englanniksi)
Pólya, George. 1948. How to solve it. Princeton : Princeton University Press.
