Wikipedia

Historian teemasivu

Historia (muinaiskreikaksi ἱστορία, historía) tarkoittaa paitsi yhteisön menneisyyden vaiheita, myös menneiden tapahtumien kuvausta tai tutkimusta, historiatiedettä ja sen tuloksia.^[1][2]

[muokkaa] Historia tieteenalana

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Historiatiede eli historia tieteenalana on ennen kaikkea kirjoitettuihin lähteisiin perustuvaa ihmisten menneisyyden tutkimusta. Siten historiallinen aika alkaa kirjoitustaidon keksimisestä. Aikaa ennen kirjoitustaitoa kutsutaan vastaavasti esihistorialliseksi ajaksi. Esihistoriallista aikaa tutkivista tieteistä keskeisin on arkeologia eli muinaistutkimus.

Historiantutkimuksessa käytettävä lähdeaineisto on laajaa. Tutkimus pyritään perustamaan tutkittavien tapahtumien yhteydessä syntyneisiin teksteihin (ns. jäänteet) tai mahdollisimman varhaisiin, luotettavina pidettyihin aihepiiriä koskeviin kertomuksiin. Tutkimusta voidaan tehdä käyttäen kirjoitettuja tai painettuja tekstejä, haastatteluja, arkeologisia löytöjä, valokuvia, muita erilaisia taideteoksia sekä myös kansanperinnettä apuna käyttäen. Näitä käyttäen historiantutkija pyrkii lähdekritiikkiä käyttäen laatimaan itseään kiinnostavasta aiheesta kertomuksen, joka pyrkii rekonstruimaan sen, mitä menneisyydessä todella tapahtui tai ajateltiin.

Historiatieteen vaikein ongelmana on se, että kirjoitetut tekstit säilyvät vain hyvin rajallisen ajan, johtuen siitä, että esimerkiksi papyrus tai paperi haurastuvat, ja tekstit joko katoavat tai muuttuvat hyvin epäselviksi historiallisesti varsin lyhyen ajan kuluessa.

Akateemiselle tieteelle tyypillisesti historiantutkimuksessa ovat eri aikoina vallinneet ja tutkimusta ohjanneet erilaiset suuntaukset, koulukunnat, akateemisen kirjoittamisen käytännöt, kiinnostuksen kohteet sekä yhteiskuntaa koskevat käsitykset. Siten aikasidonnaisuus on tyypillistä historiantutkimukselle (ja -kirjoitukselle); jokaisen sukupolven sanotaankin kirjoittavan historian uudelleen. Historiantutkimuksen aikasidonnaisuus johtuu osaksi myös siitä, että jälkikäteen tiedämme mitä tuli tapahtumaan.

Toisaalta myös poliittista keskustelua hallitsevat näkökulmat vaikuttavat helposti siihen kuvaan, minkä tutkija muodostaa menneisyydestä. Suomen historian osalta tämä näkyy erityisen selvästi vuotta 1918 ja toista maailmansotaa koskevissa tutkimuksissa. Ajallinen etäisyys sinällään ei tee aiheesta "epäpoliittista" - jos historiantutkimus sitä koskaan voi ollakaan: onkin esitetty, ettei ns. neutraalia, objektiivista ja epäpoliittista näkökulmaa ole olemassakaan. Tämän näkemyksen mukaan kaikki menneisyyttä koskevat kertomukset laaditaan jostain näkökulmasta käsin.

Historiantutkimus voidaan jakaa eri aloihin paitsi tutkittavan ajan ja paikan mukaan, myös näkökulman mukaisesti. Tällaisia historiantutkimuksen aloja ovat esimerkiksi sosiaalihistoria, kulttuurihistoria, aatehistoria, oppihistoria, taloushistoria, sivilisaatiohistoria, oikeushistoria, kirkkohistoria, poliittinen historia ja sotahistoria. Väljästi sosiaali- ja kulttuurihistorian alle sijoittuvat myös sellaiset melko uudet historiantutkimuksen alueet kuin mikrohistoria, naishistoria, perhehistoria ja sukupuolihistoria. Sen sijaan kirjallisuushistoria ja taidehistoria sekä useat yhteiskuntatieteelliset alat ovat historiantutkimuksen kannalta lähitieteitä.

Ihmisen historia on vain pieni siivu maapallon historiaa ja elämän kehitystä. Ihmisen varhainen historia voidaan jakaa esimerkiksi kivikauteen, pronssikauteen ja rautakauteen käyttöön otettujen metallien perusteella. Eri alueilla näiden periodien kronologia poikkeaa toisistaan.

[muokkaa] Opiskelu Suomessa

Suomessa historiaa voi opiskella seitsemässä yliopistossa: Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Joensuun ja Oulun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. ^[3]

Opiskelu peruskoulussa aloitetaan yleensä 5. luokalla. Historiaa opiskellaan yleensä luokilla 5–8 kahden vuosiviikkotunnin verran kullakin. Peruskoulun vuosiluokilla 5 ja 6 voidaan opetusta järjestää myös vain kolmen vuosiviikkotunnin verran. Lukiossa historiasta on neljä pakollista ja kaksi valtakunnallista syventävää kurssia.

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
2. ↑ history Online Etymology Dictionary. Viitattu 10.8.2007. (englanniksi)
3. ↑ Agricola - Suomen historiaverkko: Historian opiskelu Suomessa Viitattu 25.9.2007.

[muokkaa] Katso myös

• Arkeologia
• Historianfilosofia

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Autio, Sari, Katajala-Peltomaa, Sari & Vuolanto, Ville (toim.): Historioitsijan arki ja tutkimuksen prosessi. Tampere: Vastapaino, 2001. ISBN 951-768-094-5.

• Bloch, Marc: Historian puolustus. (Apologie pour l’histoire, ou Métier d’historien, 1949.) Suomennos: johdanto, luvut I–V: Ossi Lehtiön suomennoksen pohjalta toimittaneet Elina Suolahti ja Martti Berger. Helsinki: Artemisia, 2003. ISBN 951-97294-4-5.

• Carr, Edward Hallet: Mitä historia on?. George Macaulay Trevelyanille omistettu luentosarja Cambridgen yliopistossa tammi-maaliskuussa 1961. (What is history?, 1961.) Suomentanut Sirkka Ahonen. Jokamiehen korkeakoulu 14. Helsinki: Otava, 1963.

• Hyrkkänen, Markku: Aatehistorian mieli. Tampere: Vastapaino, 2002. ISBN 951-768-114-3.

• Kalela, Jorma: Aika, historia ja yleisö: Kirjoituksia historiantutkimuksen lähtökohdista. Turun yliopisto, poliittinen historia. Julkaisuja C 44. Turku: Turun yliopisto, 1993. ISBN 951-29-0049-1.

• Kalela, Jorma: Historiantutkimus ja historia. Hanki ja jää. Helsinki: Gaudeamus, 2000. ISBN 951-662-793-5.

• Renvall, Pentti: Historiantutkimuksen työmenetelmät: Teoriaa, käytäntöä, tavoitteita suomalaiseen ainekseen sovellettuina. Porvoo: WSOY, 1947.

• Viikari, Matti: Historiallinen ajattelu, edistys ja yhteiskunta. Toimittaneet Tapani Hietaniemi, Tuomas M. S. Lehtonen ja työryhmä. Tutkijaliiton julkaisusarja 79. Helsinki: Tutkijaliitto, 1995. ISBN 951-9297-97-9.

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Verkkojulkaisuja

• Ennen ja nyt -- Historian tietosanomat
• Agricola - Suomen historiaverkko
• Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit
• Historian näkijät - historia-aiheisia ohjelmia TV:ssä
• Historia Valtion taidemuseon kokoelmissa
• Directory of Open Access Journals: History (englanniksi)

[muokkaa] Historialinkkejä

• Agricola–Suomen historiaverkko
• Makupalojen Historia-linkit
• Edu.fi - Historia
• Onko suuri osa historiatieteestä kuitenkin fiktiota?