Warning: fopen(dane.txt) [function.fopen]: failed to open stream: Permission denied in /home/zaplecze3/domains/wokanda.info/public_html/wiki/strona.php on line 347

Warning: flock() expects parameter 1 to be resource, boolean given in /home/zaplecze3/domains/wokanda.info/public_html/wiki/strona.php on line 352

Warning: fclose(): supplied argument is not a valid stream resource in /home/zaplecze3/domains/wokanda.info/public_html/wiki/strona.php on line 353
Irrelevanttiusteoreema – Wielka Encyklopedia Wiedzy

Wielka Encyklopedia Wiedzy



Szukaj:



Ostatnio oglądane:
  • Strona Głśwna [pl]
  • Wybierz język: ar | id | bg | ca | ceb | cs | da | de | et | en | es | eo | fr | he | hr | it | ko | lt | hu | nl | ja | no | pl | pt | ru | ro | sk | sl | sr | fi | sv | te | tr | uk | zh

    Irrelevanttiusteoreema

    Wikipedia

    Loikkaa: valikkoon, hakuun

    Irrelevanttiusteoreema on yritysrahoituksen teorian keskeisiä käsitteitä, joka tunnetaan myös Modigliani-Millerin irrelevanttiusteoreemana. Teoreeman mukaan rahoitettavan projektin arvo ei riipu siitä, miten se rahoitetaan. Rahoitusmuotojen käyttö ei myöskään vaikuta siihen, mitä toimintaa yrityksen kannattaa harjoittaa. Rahoitusrakenne on siis pohjimmiltaan merkityksetön, irrelevantti.

    Perusajatus on pohjimmiltaan helppo ymmärtää. Yrityksen taloudellinen tuotos ennen rahoituskustannuksia jaetaan luotottajien ja osakkeenomistajien kesken. Suotuisissa oloissa omistajien saamat voitot kasvavat, mutta luotottajat saavat sekä lainasumman että korot ilman mitään lisiä. Vaikeuksien koittaessa omistajat eivät saa edes sijoituksiaan takaisin, vaan velkojien saamisia maksetaan omistajien varoilla. Joka tapauksessa omistajat ja velkojat jakavat keskenään ylijäämää, joka muodostuu tuotoksen myynnistä saatujen tulojen ja toiminnan kulujen (palkat, toimitilojen vuokrat, raaka-aineiden hinnat ym) erotuksena. Irrelevanttiusteoreema on voimassa vain, jos tietyt olettamukset ovat voimassa. Näitä olettamuksia ovat:

    1. Verojärjestelmä ei suosi mitään rahoitusmuotoa. Useimmat todellisen elämän verojärjestelmät suosivat velkarahoitusta: yritys voi vähentää maksamansa korot verotettavasta tuloksesta mutta ei omistajillé maksettuja osinkoja.
    2. Konkurssikustannuksia ei ole: jos yrityksen varat ovat velkoja pienemmät, varallisuutta ei tuhoudu esimerkiksi sen takia, että yrityksen omaisuus myydään pakkohuutokaupalla todellista arvoa alemmalla hinnalla.
    3. Kaikki mahdolliset rahoittajat ovat yhtä hyvin asioista perillä - esimerkiksi osakkeenomistajilla ei ole mitään tiedon saantiin liittyvää etulyöntiasemaa.


    Tämä taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
    Change language: All | العربية | Bahasa Indonesia | Български | Català | Cebuano | Česky | Dansk | Deutsch | Eesti | English | Español | Esperanto | Français | עברית | Hrvatski | Italiano | 한국어 | Lietuvių | Magyar | Nederlands | 日本語 | Norsk (bokmål) | Polski | Português | Русский | Română | Slovenčina | Slovenščina | Српски / Srpski | Suomi | Svenska | తెలుగు | Türkçe | Українська | 中文

    Wikipedia jest zarejestrowanym znakiem towarowym Wikimedia Foundation
    Wszystkie materiały pochodzą z Wikipedii, obięte są licencją GNU Free Documentation License
    906 906 brak hosta brak hosta no host sprawdź stronę w systemie SEO Tools