Kartelli

Wikipedia

Kartelli on talouselämässä yritysten yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on keskinäistä kilpailua rajoittamalla saavuttaa monopoli tai siihen verrattava asema markkinoilla. Kartellin jäsenet pyrkivät jäädyttämään hintatason, rajoittamaan hyödykkeen tarjontaa ja tukahduttamaan kilpailua sopimalla keskenään hyödykkeiden toimittamisesta ja hintatasosta. Kartelli on epätäydellistä kilpailua, monopolien tavoin ne aiheuttavat kuluttajille tappiota.

Muun muassa itävaltalaisen taloustieteen näkemyksen mukaan kartellit voivat kuitenkin myös lisätä kansantalouden tehokkuutta,^[1] koska kartelli voi olla edellytys tuotantopääoman hankkimiseksi tai välttää ylikapasiteettia ja päällekkäisyyttä tai edistää innovaatioita ja palveluja.

Kartellit on kielletty useimmissa maissa lainsäädännöllä. Toisin kuin Euroopassa, Yhdysvalloissa kartelli on rikos, josta voi joutua vankilaan. EU on tiukentanut sakotuskäytäntöjään tuntuvasti 2000-luvulla. Suomessa kartellisakot ovat edelleen olleet erittäin pieniä. Vuodesta 2004 Suomen kilpailulain mukaan kartellista ensimmäiseksi kanteleva säästyy sakoilta. EU:n kilpailulakiin sisältyy samankaltainen armahdussäännös.^[2]

Esimerkki kansainvälisesti laillisesta kartellista on öljyntuottajavaltioiden yhteenliittymä OPEC.

Suomalaisyritysten kartellisakkoja^[3]
EU:n kartellisakot
Yritys	Sakot (milj. €)	Vuosi
Kone (hissit)	143	2006
UPM-Kymmene (muovisäkit)	56	2004-...
Kemira (vetyperoksidi)	33
M-Real (Zanders)	30
Finnpap	20
Outokumpu kupariputket	18
Suomen kartellisakot
Yritys	Sakot (milj. €)	Vuosi
Finnpap (puukauppa)	5
Metsäliitto, Stora-Enso, UPM-Kymmene (puukauppa)	3 kukin
Kilpailuviraston ja oikeuden käsittelyssä
Yritys	vaatimus (milj. €)	Vuosi
Lemminkäinen, Valtatie, Skanska, NCC ym. (asfaltti)	97	2002-...
Stora-Enso (puukauppa)	30
Metsäliitto (puukauppa)	21
Suomen Hiusyrittäjät, (kampaamo)^[4]	0,033

[muokkaa] Suomi

Keväällä 2004 UPM-Kymmene kanteli paperikartellista.
Vuonna 2006 Kone sai Saksan ja Hollannin hissikartellista komissiolta ennätyssakot 142 miljoonaa euroa.
Suomen suurin kartelli, asfalttikartelli päätetään markkinaoikeudessa alkuvuonna 2008. Kartellin myötä kohonneen hintatason ja suuremmat voitot yhtiöille maksoivat veronmaksajat ylihintaisten tierakennusurakoiden kautta. Kilpailuvirasto vaatii kartellilta 97 miljoonaa euroa, josta Lemminkäiseltä 68 miljoonaa.
YIT-Yhtymä Oy ja Skanska Pohjanmaa Oy syyllistyivät KHO:n päätöksen mukaan tarjouskartelliin vuonna 2001.^[5]