Wikipedia

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: käsittelytapa tai pikemminkin tyyli ei-tietosanakirjamainen

Yksityiskohta Hieronymus Boschin maalauksesta

Katse tulee ennen sanoja. Lapsi katsoo ja tunnistaa ympäristönsä ennenkin oppii puhumaan. Katseella tunnistamme paikkamme maailmassa. Katse ilmaisee myös sosiaalista vuorovaikutusta. Katseeseen vastataan katseella. Näkyvää ei voi kuitenkaan ymmärtää pelkän näkemisen kautta. Voimme selittää maailmaa sanoilla, mutta emme koskaan pysty täysin selittämään sitä miten näemme ja koemme meitä ympäröivän tilan. Katseeseen liittyy hiljainen tieto ^[1].

[muokkaa] Kulttuuriin sidottu katse

Katse visuaalisessa kulttuurissa, (The Gaze engl./ Le regard ransk.) kuvaa sitä, mitä ja miten katsoja näkee ja näkyy median esittämänä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Katseen popularisointi filosofisena käsitteenä liittyy 1960-luvun postmodernistiseen filosofiaan ja sosiaaliseen teoriaan, jota edusti Michel Foucaultin (valvova katse) ja Jacques Lacanin (peilikatse).

Feministinen teoria näki katseen heijastavan yhteiskunnan valtasuhteita — miten miehet katsovat naista ja kunka naiset katsovat itseään; kuinka naiset katsovat muita naisia; ja kuinka katseella vaikutetaan.

Kriittiset teoreetikot kuten Cornel West, näkevät normatiivisen katseen konseptin Eurooppa-keskeisessä identiteetissä. Eurooppalainen [etno-valkea) katse alistaa Euroopan ulkopuoliset (etno-värilliset) kulttuurit holhoavan katseensa alle.

[muokkaa] Katseen mediassa

Théodore Géricaultin Kleptomaanin muotokuva

Viestintä hyödyntää katsetta. Katseen suuntaa määrää media. Mainonnassa halutaan kääntää kohderyhmän katseet tiettyyn suuntaan.

• Yleisön katse: ohjelman katsojat tai lukijat katsovat esitystä.
• Sisäinen katse: ohjelman henkilön katse toiminnan kohteeseen tai toiseen katsojaan.
• Vuorovaikutteinen katse: ohjelman henkilö katsoo yleisöään.
• Kameran katse: kuvaajan katse välittyy ohjelman katsojalle
• Editoitu katse: rajaus tai sommittelu ohjaa katsojan katsetta haluttuun suuntaan tai kohteeseen.

Teoreetikot Günther Kress ja Theo van Leeuwen erittelevät tarjoavan ja vaativan katseen. Epäsuora katse tarjoaa vaikutelman, että henkilö ei tiedosta, että häntä katsotaan. Suora katse vaatii, että katsojaa katsotaan. ^[2].

[muokkaa] Katseen vaikutukset

Kohteen katsominen ja sen näkeminen, että joku katsoo toista ihmistä kertoo paljon katsojan ja katseen kohteen suhteesta sekä katsojien välisistä suhteista (ihmiset. paikat, katseen kohteet, vuorovaikutus) ja katsomisen olosuhteista. Katseen keskinäinen luonne heijastaa henkilöiden välisiä Valtarakenteita (katsojan ja katsottavan välistä suhdetta). Se kertoo kellä on oikeus/tarve katsoa ketä ja miksi^[3]. Vaikka katsetta saatetaan pitää puhtaasti kohteen katsomisena ilman taka-ajatuksia, se merkitsee psykologista valtasuhdetta, jossa katsoja hallitsee katseen kohdetta ^[4].

[muokkaa] Miehinen katse ja feministinen teoria

Esseessään Visual Pleasure and Narrative Cinema, Laura Mulvey esitteli teorian miehisestä katseesta joka johtaa valtasuhteiden epätasapainosta. Miehinen katse on vaikuttanut feministiseen elokuva- viestintä- ja mediateoriaan.

Miehiselle katseelle on ominaista, että mies katsoo naista ja nainen katsoo ohi. Feministinen teoria näkee, että katsojat on pakotettu ottamaan heteroseksuaalisen miehen näkökulman, jossa kamera etsii kurveja naisen ruumiista, ja juonessa ¹ naiset reagoivat miehen toimintaan. Miehinen katse evää naisilta tasaveroisen aseman tehden heistä miehisen katseen kohteita. Naiskatsoja pakotetaan ottamaan miehisen katseen antama ² miehinen näkökulma sen sijaan, että heille annettaisiin tilaisuus ottaa naisnäkökulma.

Seksismi ei näy pelkästään median sisällössä, vaan tavassa miten viesti on esitetty ja kuinka katsojan odotetaan suhtautuvan sisältöön. Miehinen katse viekottelee katsomaan naista. Tämä käytäntö seksualisoi naisen ruumiin liittyi nainen mainostetun tuotteen tai ei ^[5].

[muokkaa] Katse ja psykoanalyysi

Jacques Lacanin mukaan katseeseen liittyy tärkeä “peilivaihe” lapsen psyykkisessä kehityksessä. Pieni lapsi oppii peilaamalla katseellaan henkilöä, jonka hän kohtaa. Katse johtaa lapsen mielikuvitusmaailmassa vuoropuheluun minän ja ideaali-minän sekä ideaali-minän ja minä-ideaalin välillä. Ideaali-minä on kuviteltu minäkuva itsestä — sellainen kuin lapsi haluaisi olla. Minä-ideaali perustuu ulkopuolisen henkilön kuviteltuun katseeseen joka ihailee minä-ideaalia. Rokkitähti (ideaali-minä) toivoo salaa, että kouluajan voimahahmo (minä-ideaali) olisi tietoinen (rokkitähden) tulevasta menestyksestä ja kuuluisuudesta kouluaikojen jälkeen.

Lacan kehitteli edelleen katseen teoriaa, sanoen, että katse ei kuulu subjektiin vaan pikemminkin objektiin. Seminaari yhdessä, Lacan kertoi kuulijoille: “Tunnen olevani sellaisten silmien katseiden kohteena joita en näe enkä edes havaitse. Tämä tarkoittaa, että tällä tilaisuudella mahdollisesti vielä muita katsojia. Kun tulee pimeää saatan tuntea tästä ikkunasta tulevan katseen, vaikka en sitä näekään ^[6].

[muokkaa] Katso myös

• Elokuvateoria
• Katse opiskelijan ohjauksessa
• Valokuvaus
• Albertin ikkuna
• Hiljainen tieto
• Näkeminen

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Armstrong, Carol and de Zegher, Catherine, Women Artists at the Millennium. MIT Press, October Books, 2006.
• Florence, Penny and Pollock, Griselda, Looking back to the Future. G & B Arts, 2001.
• Lacan, Jacques:Seminar Eleven: The Four Fundamental Concepts of Psychoanalysis. NY & London, W.W. Norton and Co., 1978.
• Mulvey, Laura: Visual Pleasure and Narrative Cinema (1975, 1992)
• Pollock, Griselda (Ed.), Psychoanalysis and the Image. Blackwell, 2006
• Theory, Culture and Society, Volume 21, Number 1, 2004.
• de Zegher, Catherine, Inside the Visible. MIT Press, 1996.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• This is Not Sex: A Web Essay on the Male Gaze, Fashion Advertising, and the Pose, web essay about the male gaze in advertising
• Notes on The Gaze
• Robert Doisneau, Un regard Oblique, 1948 - another effective photograph illustrating gaze
• The Male Gaze, with photographs of several advertisements.
• Modules on Lacan: On the Gaze
• The Female Gaze
• Salon Life - The Female Gaze
• Aux Fenêtres de l'âme (Windows of the Soul), a Ron Padova film