Wikipedia

Kesäpäivänseisaus

Kesäpäivänseisaus on pohjoisella pallonpuoliskolla vuoden pisin päivä, ja se sijoittuu joka vuosi välille 20.–22. kesäkuuta. Aurinko paistaa kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä. Auringon zeniitti on pohjoisimmillaan vuotuisessa liikkeessään eli Auringon deklinaatio on suurimmillaan.

Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella Aurinko ei laske lainkaan. Kesäpäivänseisauksen jälkeen yö alkaa taas pidentyä.

Eteläisellä pallonpuoliskolla kyseessä on vastaavasti vuoden lyhin päivä, eikä Aurinko nouse lainkaan eteläisen napapiirin eteläpuolella.

[muokkaa] Kesäpäivänseisauksen juhlintaa

Kesäpäivän seisauksena, mittumaarina (ruotsin midsommar = keskikesä), on Pohjoismaissa juhlittu keskikesän juhlaa. Lähelle kesäpäivän seisausta Suomessa osuu nykyinen keskikesän juhlapäivä juhannus. Vuodesta 1955 alkaen juhannusta on vietetty välille 20. kesäkuuta-26. kesäkuuta sattuvana lauantaina.

Pohjoismaiden ulkopuolelta kesäpäivänseisauksen juhlinta on hävinnyt.^lähde?

Nykyisin kesäpäivänseisaus houkuttelee esimerkiksi Ison-Britannian Stonehengeen vuosittain jopa tuhansia juhlijoita odottamaan auringonnousua ja vuoden pisintä päivää. Kesäpäivänseisaus on ainoa aika vuodesta, jolloin yleisö päästetään kulkemaan Stonehengen kivien keskellä.

[muokkaa] Katso myös

• Talvipäivänseisaus
• Kevätpäiväntasaus
• Syyspäiväntasaus
• Juhannus