Khimaira
Wikipedia
Khimaira (muinaiskreikaksi Χίμαιρα, lat. Chimaera) oli kreikkalaisessa mytologiassa Lyykiassa riehunut tulta syöksevä taruhirviö, jolla oli leijonan pää, vuohen ruumis ja häntänä käärme tai skorpionin pyrstö. Taiteessa sille kuvataan yleensä myös vuohen pää. Joskus sillä on lohikäärmeen ruumiinosia (esimerkiksi pää ja siivet). Nimi juontuu kreikan vuohipukkia tarkoittavasta sanasta.
Khimairan surmasi Korintin kuninkaan Glaukoksen poika Bellerofon. Bellerofon kierteli Khimairaa Pegasoksella lentäen ja ampui hirviöön nuoliaan. Kun hirviö ei kuollut, Bellerofon kiinnitti lyijykimpaleen keihäänsä kärkeen ja työnsi sen Khimairan suuhun. Khimairan syöksemä tuli sulatti kimpaleen ja sula lyijy valui Khimairan vatsaan ja tappoi sen. Muistoksi hirviöstä jäi niin sanottu palava kivi, joka sijaitsee nykyisessä Turkissa Olymposvuoren alarinteillä olevassa Cirali-nimisessä kylässä.
Khimaira oli naaraspuolinen Ekhidna- ja Tyfon-hirviöiden jälkeläinen. Yksi Khimairan veljistä oli manalan kolmipäinen hirviökoira Kerberos. Khimairasta on johdettu muun muassa sana kimeeri, joka tarkoittaa eri eläinlajeista yhdistettyä eliötä.
Khimairoita käytetään myös koristehahmoina arkkitehtuurissa.
[muokkaa] Khimairoita
 Khimaira Apuliasta, n. 350-340 eaa. |
 Luultavasti korvakoru, jossa Pegasoksen ja Khimairan kuvia, kultaa 300 eaa. |
 Rooman paaviaasi. Uskonpuhdistuksen ajan karikatyyri. |
 Wolpertinger (Crisensus bavaricus) Albrecht Dürer mukaelma. |
