Wikipedia

Korvamato on uudissana, jolla tarkoitetaan mielessä usein tahdonvastaisesti toistuvaa musiikkikappaletta tai sävelmää, jota tuntuu mahdottomalta saada pois mielestä. Käsitteen alkuperä on saksan kielessä, jossa esiintyy käsite Ohrwurm, Suomessa ilmiö tunnetaan paremmin nimellä musiikin päässäsoiminen.

Ilmiön tieteellinen tutkimus on vasta lähtökuopissaan, eikä aiheesta ole julkaistu tieteellisiä lehtiartikkeleita. Kognitiivisen psykologian näkökulmasta ilmiö liittyy ihmisen muistijärjestelmän toimintaan muistuttaen laajemmin tutkittua musiikinkuvittelua, jossa ajatellaan musikaalisten mielikuvien muistuttavan monin tavoin normaalia havaintoa.^[1] Tästä näkökulmasta suurin arvoitus on minkä takia mato iskee, toisin sanoen päässäsoiminen ylipäänsä alkaa.

Cincinnatin yliopistossa korvamato-ilmiötä tutkivan professori James Kellarisin mukaan korvamadoksi päätyvän musiikin tyypillisimpiä piirteitä ovat hyväntuulinen melodia sekä mukaansatempaavan ja ärsyttävän välillä liikkuva paljon itseään toistava sanoitus. Kellarisin mukaan tyypillisiä korvamatoja ovat esimerkiksi Village Peoplen ”YMCA”, Los del Rio -yhtyeen ”Macarena” ja Baha Men -yhtyeen ”Who let the dogs out”. Tutkimusten mukaan korvamadoista kärsivät eniten ihmiset, jotka kuuntelevat usein musiikkia, ja joilla on neuroottisia tapoja, kuten esimerkiksi kynien pureskelu ja sormilla näpyttely.

Ilmiötä tutkineen Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITIssä työskentelevän Lassi Liikkasen mukaan taas altistus on ehkä musiikillisia elementtejä tärkeämpää: päässä pyörivät laulut, joita on viime aikoina kuullut. Ne voivat olla omia suosikkeja, ikivihreitä, radion hetken soitetuimpia sävelmiä tai televisiossa toistuvia mainossävelmiä.^[2]

Musiikkiesitys voi tulla mieleen asoosiaatioketjun kautta; esimerkiksi Tallinnan-matkaa suunnittelevan päässä saattaa puhjeta soimaan Juice Leskisen Eesti on my mind.^[3]

Liikkanen arvioi, että musiikki soi viikoittain päässä lähes 60 prosentilla suomalaisista. Viikoittain soi jo 90 prosentilla.^[4]

Korvamadoista irti pääsemiseen ei ole tehokkaita tapoja. Kellarisin mukaan yleisin käytetty keino on korvaavan musiikkikappaleen etsiminen, mutta useimmiten mieleen päätyy tällöin vain toinen korvamato.

Sitkeimmillään korvamato saattaa olla melkeinpä mielenterveyttä koetteleva seuralainen. Neuropsykiatri Oliver Sacks kertoo Musicophilia-teoksessa ystävästään, jolla Pulmuset-televisiosarjan tunnussävelmä alkoi soida päästsä ja soi lopulta kymmenen päivää aamusta iltaan. Apua ei ollut ylös alas hyppimisestä, sataan laskemisesta, veden pirskottamisesta kasvoille tai kovaa itsekseen puhumisesta. Lopulta laulu haihtui uhrin mielestä - vain palatakseen takaisin hänen kertoessan Sacksille asiasta. Toisella kerralla piina kesti kuitenkin vain joitain tunteja.^[5]

Vaikka korvamadot yleensä ovat musiikkikappaleita, on sanaa käytetty laajemmassakin merkityksessä kuvaamaan esimerkiksi myös sanoja, jotka äänteellisen asunsa ansiosta jäävät musiikkikappaleen tavoin mieleen toistumaan.

[muokkaa] Korvamato eri kielillä

• Englanniksi Ear worm tai Brain itch (suom. aivokutina)
• Saksaksi Ohrwurm (suom. korvamato)
• Portugaliksi chiclete de ouvido (suom. korvapurukumi)
• Ruotsiksi Örhängare (suom. korvassa roikkuja)

[muokkaa] Lähteet

• Halpern, A. R., Zatorre, R. J.: ”9.7”, When that tune runs through your head: A PET investigation of auditory imagery for familiar melodies., s. 697-704. Cerebral Cortex, 1999.
• Halpern, A. R., Zatorre, R. J., Bouffard, M., Johnson, J. A.: ”42.9”, Behavioral and neural correlates of perceived and imagined musical timbre., s. 1281-1292. Neuropsychologia, 2004.
• Zatorre, R. J., Halpern, A. R., Perry, D. W., Meyer, E., Evans, A. C.: Hearing in the mind's ear: A PET investigation of musical imagery and perception. Journal Of Cognitive Neuroscience, 1996, nro 8.1, s. 29-46.

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Sean Bennetin tutkielma musiikin toistumisesta (englanniksi)
• James Kellarisin kotisivu ja korvamatoklinikka (englanniksi)
• Artikkeli korvamadoista BBC:llä (englanniksi)
• Suomalaisen Musiikki Mielessä 2007 -tutkimuksen tuloksia musiikin päässäsoimisesta
• Lassi A Liikkasen kokoelmasivu aiheesta tehdyistä julkaisuista (englanniksi)
• Artikkeleita 'ear worm'-käsitteestä, [1], [2] (englanniksi)
• Sana 'amygdala' korvamatona (englanniksi)
• Pirkko Kotiranta (2007) Aivoissa soi ihmeellinen orkesteri. Helsingin Sanomat 31.12.2007(kulttuuri)