Wikipedia

Pääsiäisnoidat (pääsiäistrullit, trullit tai rullit) liittyvät pääsiäisajan mytologiaan. Nykyään tunnetaan varhaisesta pääsiäisnoitailmiöstä muuntunut lasten leikkinä toteutuva ns. virpovien trullien perinne.

Historiallisesti trullit ovat erityisesti kotieläimiä kohtaan pahantahtoisiksi uskottuja olentoja tai näitä esittäviä ihmisiä. Pääsiäisnoitailmiöön liittyy kaksi tasoa: uskottiin, että kotieläimet ovat pitkänperjantain ja lankalauantain illan aikana alttiina pahalle; toisaalta tuolloin harjoitettiin nimenomaan tätä uskomusta vahvistavia menoja, kuten esimerkiksi leikattiin eläimistä karvoja ja nahanpaloja.

Trulleina toimivat yhteisöstä syrjäytyneet naiset, jotka näin ilmaisivat naapureitaan kohtaan tuntemaansa kateutta.^[1]

Uskottiin, että pitkäperjantain ja pääsiäissunnuntain välisenä lauantaina Jumalan suojeleva vaikutus on pienimmillään ja silloin pääsivät noidat mellastamaan maailmassa. Kristinuskon mukaan Jeesus Nasaretilainen kuoli pitkänäperjantaina ja nousi kuolleista pääsiäissunnuntaina. Siksi juuri ko. lauantaina pelättiin noitia ja pahan karkottamiseksi poltettiin mm. pääsiäiskokkoja.

[muokkaa] "Virpovat trullit"

Nykyinen pääsiäisnoitaleikki on lasten viihteeksi kehitetty yhdistelmä trulliperinnettä (noidaksi pukeutuminen) ja palmusunnuntain virpomisperinnettä (virpovitsat, onnentoivotus ja palkan vaatiminen). Historiallisesti virpominen ja trullit ovat siis vastakkaisia ilmiöitä (virpominen liittyy "siunaamiseen" ja trullit "kiroamiseen"), jotka viittaavat pääsiäisen tapahtumissa eri kohtiin.

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen. Helsinki : WSOY, 1994. ISBN 951-1-13320-9.

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen. Helsinki : WSOY, 1994. ISBN 951-1-13320-9.