Wikipedia

Sananlaskut ovat lyhyitä, usein vertauskuvalliseen muotoon puettuja mietelauseita ja elämänohjeita, jotka leviävät suullisesti kansan keskuudessa.

Valtaosa sananlaskujen luojista on tuntemattomia, koska sananlaskut edustavat kansanperinnettä. Sananlaskun vastine kirjallisuudessa on aforismi.

Sananlaskuissa korostetaan yleensä perinteisiä hyveitä, kuten oikeudenmukaisuutta, maltillisuutta, rehellisyyttä ja järkeä.

[muokkaa] Tunnettuja sananlaskuja

• Pata kattilaa soimaa, musta kylki kullakin.
• Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.
• Oppia ikä kaikki.
• Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
• Se joka kuuseen kurkottaa katajaan kapsahtaa.
• Ei oppi ojaan kaada.
• Yksi mätä omena pilaa koko korin.
• Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä.
• Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
• Omena päivässä pitää lääkärin loitolla.
• Aika parantaa haavat.
• Ei kahta ilman kolmatta.
• Niin makaa kuin petaa.
• Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
• Tyhjä säkki ei pystyssä pysy.
• Lopussa kiitos seisoo.
• Rohkea rokan syö.
• Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
• Ei savua ilman tulta.
• Yksi hullu kysyy enemmän kuin 10 viisasta ehtii vastata.
• Kätketyllä kullalla ei ole hintaa.

[muokkaa] Katso myös

• Lentävä lause
• Aforismi

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Lönnrot, Elias: Suomen kansan sanalaskuja (1842)
• Koskimies, A.V.: Kokoelma Suomen kansan sanalaskuja (1906)
• Raamatun Sananlaskujen kirja

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Suomalaisia sanalaskuja Wikisitaateissa
• Matti Kuusi (M6) kansainvälinen sananlaskutietokanta