Suomen maatalous
Wikipedia
Suomen maatalous tarkoittaa Suomen valtion alueella harjoitettavaa maataloutta. Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa.
Suomessa oli maatiloja ja puutarhayrityksiä 68 244 kappaletta vuonna 2007. Viimeisen vuosikymmenen aikana tilojen määrä on vähentynyt, keskikoko kasvanut ja työntekijöiden määrä tilaa kohti vähentynyt. Vuosien 2000 ja 2007 välillä maatilojen (ml. puutarhayritykset) määrä on laskenut 13 516 yrityksellä (16,5 %). Samassa ajassa maatiloilla töitä tekevien henkilöiden määrä on vähentynyt 184 420:stä 144 214:ta (21,8 %).[1]
Viljelykäytössä olevaa maatalousmaata on noin 2 295 000 hehtaaria (2008). Eniten suomessa viljellään nurmikasveja. Tärkeimmät viljakasvit ovat ohra (614 000 ha), kaura (376 000 ha), vehnä (220 300 ha) ja ruis (24 000 ha). Muita yleisiä kasveja ovat rypsi (53 200 ha), peruna (26 500 ha), ruokohelpi (20 700 ha), kumina (17 500 ha) ja sokerijuurikas (13 600 ha). [2]
Karjataloudessa eniten tuotetaan maitoa (2 287 miljoonaa litraa vuonna 2007), josta pieni osa jalostetaan muun muassa voiksi ja juustoksi. Maidon tuotantomäärät ovat laskeneet n. 6 prosenttia vuodesta 2003 lähtien. Lihatuotteista merkittävimmät vuonna 2007 olivat sianliha (213 miljoonaa kiloa), siipikarja (95 miljoonaa kiloa) ja naudanliha (88 miljoonaa kiloa). Sianlihan ja siipikarjan tuotanto on noussut vuodesta 2000 lähtien. Siipikarjan tuotantomäärät ovat ohittaneet supistuneen naudanlihan tuotannon vuonna 2006. Myös kananmunat (57 miljoonaa kiloa) ovat merkittävä osa tuotantoa.[3]
Noin 5,5 % Suomen maatiloista on luomutuotannossa (2007). Määrä on vähentynyt viime vuosina.[4] Kylmän talven vuoksi torjunta-aineita ei tarvita yhtä paljon kuin lämpimämmissä maissa. Toisaalta pohjoisen havumetsävyöhykkeen kasvukauden lyhyys rajoittaa sadot päiväntasaajaan läheisemmistä maista. Karun podsolimaannoksen vuoksi lannoitteita käytetään runsaasti.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maanviljelyn muuttuminen
Ennusteissa on arveltu vallitsevan trendin jatkuvan eli Suomessa sijaitsevien maatilojen määrän pienenevän ja koon kasvavan. Tällöin tuotanto pysyisi suunnilleen nykyisellä tasolla. Toisaalta on esitetty monien maatilojen sivutoimien laajenevan perinteisestä metsätaloudesta muun muassa maatilamatkailuun.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan ilmaston lämpeneminen aiheuttaa Suomessa viljelyrajojen siirtymistä pohjoiseen, kasvukausien pitenemistä ja satojen paranemista lähivuosikymmeninä. Esimerkiksi rypsin viljelyala on 8,5-kertaistunut aikavälillä 1995–2007, ja rapsi- ja vehnäpellotkin ovat kasvaneet tuntuvasti. Samalla kuitenkin tuholaisten, kuivuuden ja kasvitautien haitallisten vaikutusten uskotaan kasvavan ilmaston lämmetessä.[5]
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskus: Maatalouden rakennetutkimus 2007 Viitattu 14.9.2008.
- ↑ Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskus: Käytössä oleva maatalousmaa 2008 ennakkoarvio Viitattu 14.9.2008.
- ↑ Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskus: Maataloustilastotiedote 2008 Viitattu 14.9.2008.
- ↑ Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira): Eviran luomuvalvonnan raportti Viitattu 14.9.2008.
- ↑ Helsingin Sanomat 5.12.2007: Ilmastonmuutos vie vilja- ja öljykasveja kohti pohjoista Suomea
